Minä luin Laura Ruohosen näytelmän Saari kaukana täältä (2005). Kirja
kertoo kahdesta tytöstä, jotka haluaisivat vaihtaa maisemaa ankealle, mutta
kauniille saarelle aivan kahdestaan. Heidän kellarissaan asuu Kellarimummo,
joka pelkää poikaansa ja haluaa olla häneltä piilossa. Mielestäni näytelmää oli
todella helppo lukea, koska siinä oli vain vuoropuhelua ja sen lisäksi
ohjeistusta, kuinka näyttelijän pitäisi toimia lavalla. Ohjeistukset olivat
todella hyvä asia, koska ne auttoivat minua kuvittelemaan paremmin päässä
kirjan tapahtumat. Kirjassa
on useampi päähenkilö. Kaksi sisarta, Lida ja Sofia ovat aivan ehdottomasti
päähenkilöitä. Lida on kirjan mukaan noin 14-16 vuotta. Hän on noin 9-11 vuotta
olevan Sofian isosisko. Lida on todella huolehtivainen ja ajattelee muita
ihmisiä. Aina välillä luulin, että hän ja hänen sisarensa elävät kahdestaan,
koska he vain välttelevät vanhempiaan ja Lida pitää Sofiasta niin hyvää huolta.
Sofia tottelee siskoaan sekä luottaa häneen. Sofia on myös äkkipikainen
esimerkiksi kohdassa, jossa hän haluaa myrkyttää isänsä uuden naisystävän
sienillä, mutta ystävät kuitenkin takovat hänen päähänsä järkeä. Lidalla ja
Sofialla on paljon haaveita, jotta he voisivat unohtaa nykyisen elämänsä, mutta
kirjassa ei kuitenkaan käy ilmi toteutuvatko ne. Näytelmän
hiljainen, mutta sitäkin vaikuttavampi henkilö on Kellarimummo. Hän on vanha
nainen, joka pelkää noin 19-20 vuotta vanhaa Heppu- poikaansa. Kellarimummo
pysyy Lidan ja Sofian talon kellarissa piilossa ja odottaa yksinään, milloin
hänen tulisi kohdata Heppu. Kellarimummo on itse tehnyt joskus pojalleen
jotakin, koska ei poika muuten vihaisi häntä. Näytelmässä kumminkin jätetään
lukijalle aukko, mitä se voisi olla. Heidän kohdatessaan he eivät kumminkaan
tee toisilleen mitään. Eivät edes reagoi mitenkään. Heppu on ulkokuorestaan
kova, mutta häneen paremmin tutustuttuaan hän osasi olla todella mukava ja
huomioiva. Näytelmässä Heppu ja Lida viihtyivätkin yhdessä ja Lida toimi Hepun
ja Kellarimummon välisenä tiedon toimittajana. Sivuhenkilöitä
näytelmässä ovat Sofian ystävät. Sofia tekee mitä vain, että saisi olla
ystäviensä kanssa. Jopa rakastuu. Sofian ystävät ovat hänen kanssaan saman
ikäisiä. Heitä kutsutaan näytelmässä nimillä Ystävä, Kaveri ja Liittolainen. He
keksivät yhdessä mitä omituisimpia juttuja, kuten laittavat saippuaa uimahallin
lattialle, jotta heidän ihastuksensa liukastuisi siihen ja he pääsisivät
ensimmäiseksi katsomaan häntä sairaalaan. Niin ei kuitenkaan käy, vaan rehtorin
puhutteluhan siitä seuraa. Sofian ystävät tukevat Sofiaa kaikissa hänen
tekemisissään. Kerran he joutuvat jopa Häiskien taloon ja selviävät sieltä
Sofian ystävien avulla. Näytelmän juoni on
todella selkeä. Epäilen että lukemalla se on vielä selkeämpi kuin näytelmää
katsomalla. Juonessa ei tapahdu oikeastaan mitään käännekohtaa, vaan se pysyy
tasapaksuna halki näytelmän. Olisin mielellään katsonut näytelmän kirjan
lukemisen lisäksi, että olisin löytänyt siitä enemmän vertauskohtia. Jos haluaa
lukea selkälukuista tekstiä, niin suosittelen Saari kaukana täältä –näytelmän lukemista. 408 sanaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti